Blood, spit and vomit

There's no point in trying to hide these feelings anymore.

68,1 kiloa aamulla. 700-800 kaloria tänään. 18 uutta viiltoa päivän aikana. Pieniä, mutta kuitenkin. Viilsin käsivarteeni tekstin "fat". Ja musta tuntuu että noista jää arvet ainakin hetkeksi. Onpahan jotain muistuttamassa.

Ihanaa kun tulee syksy. Toisaalta vituttaa kun on koko ajan niin vitun kylmä, kämpässä vetää eikä mulla oo kun jotain farkkuja ja t-paitoja ja pari hupparia täällä. Pitäis kai hakee huomenna espoosta verkkarit ja jonkunasteinen syys- tai/ja talvitakki. Ja lapasia, mun näpit on sisätiloissakin ihan jäässä, saati sitten ulkona. Ja pari kaulaliinaa. Ja joku pipo. Pitäis kyllä ostaa uus pipo, vai osaiskohan joku virkata mulle semmosen iiiiison mustan tai harmaan myssyn... :3 <3

Sit kanssa kelailin että pitäsköhän koittaa kasvattaa hiuksia taas... Sit kun on tarpeeks pitkät niin leikkaa vaan jotenkin nätisti kerroksittain eikä pidä korvan takana niin kuin ennen niin hyvä tulee. Tota kuvaa katellessa tuli vaan mieleen.

Euromarketissa ois tennareita alessa. Ihan semmoset perusmustat vois ostaa, ei maksa kuin 4 erkkiä. Tai sit valkoiset, ja tuunaisi niistä jotkut kivat. Mutta ehkä ne mustat on kuitenkin monikäyttöisemmät. Tai sitten molemmat. :DD

Haluun paljon polvisukkia, ylipolvensukkia, säärystimiä ja kaikkia ihania syysasusteita! <3<3 Oon niin innoissani siitä että saan taas muumioitua kaulaliinoihin ja säkkitakkeihin eikä tarvii esitellä läskejään pikkutopeissa ja kesähamosissa. :P Eikä äidinkään tarvii sit vinettää siitä et arvet näkyy kun on kuitenkin syksyllä käytännössä koko ajan pitkähihanen päällä... :D

Siis mä en voi koskaan korostaa tarpeeksi miten vitusti piristyn siitä jos/kun joku kommentoi postauksiani. :D

Tosiaan. Näin jotain ihan ihme unta... Ensin me katsottiin Pasin, Hetan ja Markuksen kanssa jotain paskoja piirrettyjä jossain kämäsellä haisevalla sohvalla... Sitten sinne tuli joku muija jossain univormutakissa (oli muuten helvetin siisti takki) selittämään että vaatehuoneen kautta pääsi johonkin ihme pahojen makujen keittiöön. Mulla tuli heti ovella semmoinen olo että mun pitäisi tosiaan pysyä poissa sieltä. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja hoin vaan "ei ei ei" kuin jotain sairasta mantraa. Sitten me mentiin sinne ja se paha olo vain yltyi. Siellä haisi nimittäin ihan vitun kamalalta. Tää muija tempaisee jääkaapista suunnilleen sen pään kokoisen, vähän vihertävän kananmunan. Kuori oli mennyt ihan ihmeellisen näköiseksi, joistain kohdista se oli paljon paksumpi kuin toisista. Meinasin oksentaa heti kun näin sen. "Arvaa kuinka vanha tää muna on?", se akka selitti ihan innoissaan. "Mä en tiedä haluunko mä tietää", vastasin mutta tiesin että se sanoo sen kuitenkin. "200 vuotta!" Ja sitten se läsäytti sen semmoiseen beigeen muovikulhoon millainen meillä on korpimaalla... Se kupli, haisi ja oli vihreä sisältä. Ylläri.
Tähän väliin tuli joku ihme timeskip tai jotain, ja paikkakin vaihtui.

Sitten me oltiin jonkun kunnon lihaksikkaan blondin seilorimiehen kanssa jossain pikku purjeveneessä. Nousi ihan järjetön myrsky, ja paatti taisi mennä ympärikin pari kertaa (en tiedä miten, unilogiikka). Äijä vaan huusi mulle että "Voi vittu, älä nyt päästä tätä kaatumaan!" Mä en tiennyt mitä ihmettä mun olisi pitänyt tehdä, mä vain tahdoin pois sieltä. Sitten mä mumisin vissiin jonkun ihan ihme loitsun ja meri tyyntyi. Pikkuisia kilttejä aaltoja ja vesikin oli taas turkoosia eikä mustaa. Taivaasta puhumattakaan. Oikein semmoinen karibialainen idylli. Me noustiin sitten satamaan ja tälleen, ja chillailtiin siinä hetken ja lähdettiin sinne samaan paikkaan missä istuttiin silloin Hetan, Pasin ja Markuksen kanssa unen aikaisemmassa vaiheessa. Mä piirtelin siellä sitten jotain ja se seiloriäijä katosi kuin pieru saharaan jossain välissä.

Jotenkin kävi sitten ilmi että ne natsipukuiset pellet oli raahaamassa meitä jonnekin helvetin isoon paattiin miehistöksi, purjehtimaan jonnekin aivan hevonperseeseen ihan paskaan paikkaan... Ne oli piirittäneet koko paikan satamaa ja pusikkoa myöten.
Loput unesta oli sitten jotain sekavaa juoksemista ja itkemistä ja paniikkia. Jossain vaiheessa mä kuitenkin alistuin niiden mukaan ja pakkailin vaatteitani kun joku osoitti pyssyllä takaraivoon. Ja sit kuitenkin pääsin karkuun. Ja toisaalta en. En oo ihan varma miten se uni päättyi kun heräsin sitten. :P

 (Crosspostattu toisesta blogistani)

En tiedä miksi, mutta jotenkin mulla on tänään ollut sellainen päivä että pakko kirjoittaa koko ajan. Niin kuin nytkin. No, sitä vartenhan tämä blogi/nämä blogit ovat minulla pystyssä, joten miksipä ei.

Lähdin tosissani miettimään lääkärin pakeille menemistä. Kysyisin, menevätkö kaikki oireeni tosiaan sen epävakaan persoonallisuuden piikkiin vai onko minulla jotain muutakin siinä sivussa... Dissosiaatiota on ainakin viime aikoina ollut perkeleen paljon. Vähän väliä tuntuu kuin katsoisin maailmaa likaisen ikkunan läpi, värit muuttuvat harmaiksi ja tuntuu siltä että ympäristön äänet kuuluisivat jostain kaukaa, kuin toisesta ulottuvuudesta. Oma kehonikin vaikuttaa vieraalta. En tunnista ihmistä joka katsoo minua aamuisin peilistä, tuntuu kuin en olisi oikeasti tässä. Ihan kuin katsoisin kaikkea itseni ulkopuolelta.
Ja sitten kaikki ne äänet joilla ei tunnu olevan lähdettä. Öiset kuiskutukset joista en saa selvää. Varjoihmiset näkökenttäni laidoilla. Minusta alkaa hiljalleen tuntua että tässä asunnossa on aikamoinen määrä henkiä majoittuneena. Siitä huolimatta että sirottelin ikkunanlaudoille suolaa, pentagrammi roikkuu hellan päällä ja olen kerännyt mukaan jos jonkinmoista suojaavaa esinettä. Kaksi vaihtoehtoa - joko ne henget ovat perkeleen itsepintaisia tai minä olen paranoidi. Tiedä häntä.
Ja sitten tietenkin tämä suhteeni ruokaan ja omaan vartalooni. Tätä on jatkunut jo yli vuoden kaiketi, mutta diagnoosia ei vieläkään ole. Enkä tiedä haluanko tästä edes mitään virallista lausuntoa, alkaisivat vain kyttäämään liikaa.

Jaaha, huomenna pitäis lähteä sinne perhanan luokkaretkelle klo 12. Sinänsä ei ois paskaakaan innostusta kun senkin oon jo periaatteessa kertaalleen käynyt läpi ja näin. Ja pitäisi edelleen käydä siellä perkeleen terveyskeskuksessa ja säätää kaikkea ihan muuta kuin hukata taas pari päivää jonnekin helvetin korpeen vääntämään jotain pakkotaidetta. Ilman ohjaustahan toi ois hirveen kiva idea, silleen et ois tarvikkeita väsäillä kaikkea mutta ei olisi tiettyä tarkkaa ajankohtaa ja/tai aihetta. Inhoan just tollaista helvetin pakkosyöttöä.
Periaatteessahan koko systeemi on mulle opon sanojen mukaan vapaaehtoinen, mutta toisaalta haluisin kyllä tutustua tohon meidän ryhmään vähän paremmin. Mutta joo, jos nyt suoraan sanotaan niin se onnistuu ihan yhtä hyvin ilman tota leiriäkin. Säästyisi aikaa, saisin paperihommia hoidettua ja flunssankin paranneltua kunnolla jos jäisin kotiin. Ja niin varmaan jäänkin.

Aamupaino 68,5. Eli siis laskenut taas sieltä 70:stä takaisin, mistä olen tosi iloinen. Oli ihan vaan nestepainoa toi mikä oli päässyt kertymään. Pari kertaa kun kävi vessassa niin heti lähti. :D

Ahdistaa jostain syystä ihan mielettömästi, ja tavallaan taas on ihan semmoinen jees fiilis. Ehkä mulla on vaan nälkä. Kai sitä vois kiivin popsia tai jotain ja kattoo jos tää menis vaikka ohi.

Oon istunut koneella koko päivän, plus lukenut akkaria. Vittuako mä ikinä saan mitään aikaiseksi mutta tiedättekö.. musta tää on tavallaan aika ihanaa vaan lorvia kotona ylhäisessä yksinäisyydessään, käpertyä peiton alle ja ottaa läppäri syliin.

Kauhee hinku ois taas johonkin baariin lähteä - ylläripylläri. Muttakun ei oo rahaa eikä oikein ketään kenen kanssa lähteä.

Mä vähän kelasin huomiselle sellasta ohjelmaa, että (jos en lähde sinne leirikouluun) vois aamulla vetästä pussikeittoa naamaansa ja lähteä sitten suoraan sinne terv. keskukseen hoitamaan sen perkeleen paperin. Jotain mun piti sossussakin kai vääntää mutta perhana soikoon kun unohdin että mitä. No, soitan mammalle jos tulee probleemia. :) ...Ja loppupäivän voisin taas lusmuilla tapani mukaan.

Mutta nyt ihan ensimmäisenä väsään kyllä kahvia ja kiivin itselleni, muuten ei tuu mistään mitään. o/


Ai niin, kyllä mä tänään jotain sain aikaiseksi. Otin aivan PERKELEESTI valokuvia. :D

Tämmöstä kuvaa. :) Vika kuva on tältä aamulta, loput vanhempia. Äiti vaati silloin niin kovasti nähdä niin siinä sulle perkele. :D Älä soita sitten mitään "hyi mee tikattavaks"-puheluita jooko. Ei oo niin paha.

Mut siis, kokonaisuudessaan ihan vitun mahtava päivä. On ollut kivaa Hetusen kanssa, Markus jajajajajaja ihihihi. Mut siis juu. Juu. <3 Lolololoollll..

En oo nyt siinä kunnossa että jaksasin kirjottaa fiksuja, kuvat kertonee enemmän kuin tuhat sanaa.
Ja tosiaan, toi kiroileva siili-paita tuli Päiviltä postissa, ihan vitun ihana. <3<3<3

Aamumasu paras masu. <3 Ja nyt sitten noista tatskoistakin parempaa kuvaa tänne. :) Tykkään ainakin itse tosi paljon.

Ihan jees päivä muuten mutta aivan helvetillinen helle.

Markus ihihihi <3<3<3<33

Siis Hyvinkää on jotain ihan vitun järjetöntä. :D

Eka ilta. Markuksen ja Netan kanssa Zoomissa (naapuribaari).
Okei, pari sidukkaa meni siinä naamaan ihan mukavasti ja oli kivaa. Sitten sinne ryntää joku itkevä hippityttö sisään ja vessaan.
Keskenmeno. Joku oli lyönyt sitä vatsaan.
Lähdettiin sieltä sitten vetämään hyvin liukkaasti, vähän huolissamme mutta kuitenkin.

Neta sitten poltti vielä tupakin siinä alhaalla. Kälätettiin siinä jotain randomia, ja paikalle pyyhältää kolme äijää. Yksi istuu kottikärryissä kaljatolpan ja neljän pihatuolin kanssa. :D Toinen työntää kärryjä, kolmas vaan juoksee perässä kaljapullo kourassa.
"Joo, siis just oli jalat ihan paskana enkä jaksanu kävellä enää metriikään niin sit löytyi KIRKON PIHASTA kottikärryt! Jeesus pelastaa, eiks niin jätkät? Niin ja nää tuolit me pöllittiin Kulmakonditoriasta."
...Mitä helvettiä? :DDDD

Eilen oltiin Jennan kanssa pihalla, taivaalla oli muutama pilvenhattara ja vaaleanpunainen kajo. Yhtäkkiä alkaa tuulla aivan perkeleesti, talon takaa ilmestyy ihan MIELETÖN pikimusta ukkospilvi. Katulamppu hajosi ja kaikkea paskaa. Järjetön myrsky. :D Kastuttiin ihan läpimäriksi ja juostiin kikattaen sisään ja hoettiin että voi paska kun oli siistiä.

Että näin täällä. XD

Haistakaa paska te anonyymisti kommentoineet jotka valititte etten saa omaa kämppää. :D Haistakaa ihan VITUN pitkä paska. :DDDD <3<3<3

Oon ihan helkkarin innoissani siitä kämpästä. Haluun sinne nyt heti perhana soikoon, kyrpii olla Espoossa. :D Kaipais omaa rauhaa kun eilen oli eka yö yksin varmaan kahteen viikkoon saatana, vaikka äiti olikin mökillä... Ihan järjetön sosialisointi ollut käynnissä synttäreiden yms tiimoilta.
Pirskeet meni kyllä tosi hyvin, ja tykkään mun tatskoistakin ihan mielettömästi. <3
...Ja uskomatonta kyllä, join ekaa kertaa elämässäni HYVÄÄ viiniä. o___o' ...Melkein koko pullon. Ei siis ihme etten muista kyseisen viinin nimeä ja sekös vituttaa. :D Kun pullokin hajosi. Hehheh.

Mutta siis joo, se kämppä. Aika lailla 33 neliön kokoinen, pikku vessa, eteinen, olkkari, makuuhuone ja kylppäri. Pitäisi ostaa sinne suihkuverho kun muuten kastuu hemmetti kaikki paikat.
Stressaa toi muutto jostain syystä ihan mielettömästi. Tai silleen, malttamaton olo. Vittu mua ärsyttää kun auto tulee vasta perjantaina. Mut ei kai se auta kuin venata.

Vituttaa tässä Espoossa sekin kun on kauhee ikävä M:ää ja kun se kutale asuu jossain hemmetin Tervakoskella. XD Ja HYVINKÄÄ ois tietty ihan melkein Tervakosken naapurissa. 8))) Joo, et en yhtään oota tatti ojossa että pääsen vittuun täältä, EHEN! :D