Blood, spit and vomit

Osa mun ja osa Susan ottamia. :)

Oon miettinyt ihan tosi että mitä ihmettä teen Hanan kanssa. Jotenkin tuntuu että olen kuin täi tervassa tässä hommassa. En vaan tunne enää oloani niin mukavaksi sen seurassa. Olen mustis ihan naurettavista asioista (ja itse kuolaan exieni perään. Hypocritical, much?) ja jotenkin tuntuu etten osaa olla sille se tietynlainen ihannetyttöystävä jonka se ihan tosi ansaitsisi. Tuntuu etten ole riittävän hyvä yhtään missään. Sanotaanko suoraan että kahden vitun hankalan ihmisen suhteesta ei yleensä tule lasta eikä paskaa. Ystäväpohjalla juu. Onhan se Hana ihana ihminen. Se ymmärtää mua lähes täysin ja se on muutenkin aika lailla ihanneystävä. Mutta en vaan osaa visualisoida yhteistä tulevaisuutta. En vaan osaa. Ehkä vika on mussa, kuten tavallista. En tiedä. Oon yhden tähden tyttöystävä, ihan tosi. Älkää tulko lähelle tai saatte vaan heartbreakkia enemmän kuin ansaitsette.

Mikä siinä on että aina rakkaimpia ihmisiä päätyy satuttamaan kaikista eniten?

Olen lihava. Olen ällöttävä. Olen iso. Olen kömpelö. Olen ruma. Vihaan vartaloani. Vihaan itseäni. En kestä tätä paskaa enää yhtään, haluan laihtua. Onko se ihan tosi liiikaa pyydetty saada tukea siihen? Siinä 63 kilossa olin jopa tyytyväinen kroppaani, ainakin melkein. Tiedän sen, että olin tyytyväisempi siihen kuin nyt. Tuntuu että tässä kropassa on niin uskomattoman paljon sellaista mistä haluan eroon. Onko se liikaa pyydetty saada vähän kannustusta tähän hommaan? Mä vain haluan olla onnellinen, haluan olla tyytyväinen itseeni. Eikö mulla ole oikeutta siihen?

Tuli ikävä tätä blogia. :D Lol.

Oon nyt tosiaan Espoossa käymässä, mennään perjantaina hakemaan mulle kissanpentu ja vaikka mitä kivaa. :) Nyt menee jo jonkun verran paremmin kuin ennen, mutta en ole silti päässyt eroon viiltelystä ja syömisvammailusta ja muusta ihan kokonaan. Uusiakin oireita (kuten hiusten repimistä) on myös ilmaantunut ajoittain. Lääkitystä vähennetty kun ei koettu tarpeelliseksi pitää niin isoja annoksia psykoosinestäjissä ja nyt onkin ollut ihan hyvä jakso menossa silleen mielialan suhteen. Mitä nyt nää menkat vähän sotkee mun kuvioita. :D

Painoa on tällä hetkellä huimat 75 kiloa, kiitos jumalattoman ahmimiskierteen ja vaikka minkä. No, kesäkiloja kertyy vissiin melkein kaikille. Ainahan ne saa tiputettua. :D

Runokirjasysteemi ois työn alla tällä hetkellä, koitan just keräillä runomuotoisia kirjoituksiani blogeistani yhteen kasaan ja sitten kattoo miten siitä eteenpäin... No, anygays, vitunmoinen hommahan siinä on!