lauantai 2. lokakuuta 2010
Edes hetken helpotus jatkuvaan tuskaan
Ihan syystäkin ehkä. Lopetan varmaan koulun, ja kämppä menee alta jos opintotuet menee... Mikä tarkoittaa sitä että mun olisi hyvin vikkelästi löydettävä koulu tästä läheltä jota jaksaisin käydä. Mahdollisuus ehkä kolmen prosentin luokkaa.
Mummi ja pappa on kanssa olleet viime aikoina enemmän tai vähemmän mulkkuja. Faija sentään tajusi että on ollut törkeä mulle, tai ainakin esittää tajunneensa. No, pääasia on että se pyysi anteeksi.
En tiedä miten selittäisin tämän. Vaikka viiltely on vain tilapäinen ratkaisu, se pieni vihlaisu ja hetken jomotus voi silti pelastaa minut edes muutamaksi tunniksi tältä saatanalliselta hengenahdistukselta ja masennukselta joka tuntuu jatkuvan loputtomiin. Minulla ei oikeastaan enää ole iloisia hetkiä. Parhaimpia ovat ne tunnottomuuden hetket, jotka fyysinen kipu saa aikaan.
En jaksa ilman tätä.
Jos annan ahdistuksen kasvaa liian suureksi, pelkkä viiltely ei enää riitä, vaan sekaannun myös lääkkeisiin. Joten tässä vaiheessa on parempi olla haukkaamatta liian isoa palaa kerralla ja paskat välittää parista uudesta naarmusta jos se auttaa mua selviämään hengissä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kävijälaskuri
1 kommenttia:
Viiltelyysi yms. hemkisiin ongelmiisi en voi ottaa kommentia, vaikka psyk sh olenkin. omien kokemusten perusteella kuitenkin painonhallintaan voin sanoa, että se on "kinkkistä" :))... nyt olen "gambridge-kuurilla" saanut lähtemäänn yli 20 kg keväästä ja pahimmasta tilanteesta lähes 35 kg. Täytyy sanoa, että jos painoindekseki on alle 30 eli bmi noin 27 luokkaa... niin ole onnellinen. Minä nyt päässyt lukuihin 35 bmi ja olen kuitenkin keski-ikäinen nainen :)) .. voin sanoa , Että jos pääsen BMI arvoissa alle 30 olen onnellinen... vaatteet mahtuutuu taas päälle :))
T : Päiti