Blood, spit and vomit

Pasi, Hanna, minä. Sherlock Holmes, kaksi olutta ja ahdistus.

Joskus vaan tuntuu ettei jaksa tätä elämää yhtään, että on sokea niille hyville asioille ja mikään ei tunnu miltään ja kaikki tuntuu junnaavan paikoillaan. Vihaan tätä. Ajan itseni väkisinkin aina siihen pisteeseen että on pakko viillellä tai jotain. Annan pikkuasioiden kasaantua, kunnes niitä on niin paljon etten kestä enää ja.. No joo.
En tiedä, nytkin on vaan niin vitusti sellaista pientä joka ärsyttää ja kuormittaa ja ahdistaa ja voi vittujen vittu mä en jaksa.