Blood, spit and vomit

Tänään oli zombiewalk, oli kivaa. <3

Metrossa paluumatkalla tuli vastaan pari sellaista peruskouluikäistä poikaa, jotka huomasi mun arvet.
"Viilteletsä? Onks noi arvet oikeita?"
Ensimmäiseksi hämmennyin siitä, että nykynuoret tietävät viiltelystä senkin verran... Inhoan kysymyksiä jotka on aseteltu "Mistä noi arvet on tullut?".
Mumisin vaisusti että joo, Pasi selitti vähän ja tälleen...

Sitten mua alkoi pelottaa miten innokkaasti, melkein ihailevasti, niiltä pojilta pulppusi jatkokysymyksiä. Pahinta mitä osaan ihan heti kuvitella, on varmaan se että innostaisin jonkun noin nuoren - jota en kaiken lisäksi tunne - tähän.
"Ootsä niinku emo?"
"No en mä... no oon mä vähän... Mut oikeestaan viiltely ei liity siihen... Sanotaanko vaan että mä oon ihan vitun mielenvikainen."
Näin mä sanoin, koska mä en nimenomaan halunnut innostaa niitä. Mua alkoi pelottaa ja ahdistaa, halusin ihan oikeasti suojella niitä poikia, toivoin että olisin laittanut aamulla pitkähihaisen ettei tätä keskustelua olisi tarvinnut käydä...

Mutta ihan mukavia poikia ne oli, kyseli ja innostui myös meidän zombeiluista ja hienoista maskeerauksista. :)

MÄ HALUUN LAPSIAAAAA!!! <3