Blood, spit and vomit

Oksensin sit kuitenkin.
Ainakin osa tuli ylös. Leivästä en menisi vannomaan, ruisleipä on vähän mitä on oksentaessa.
Haluan tuommoiset jalat ja masun kuin kuvan tytöllä. aivan ihana. <3 Semmoisen pehmoisen hoikkalaiha, keijuvartalo jossa luut ei törötä liikaa. :)
Onko liikaa pyydetty?
Saanko jatkaa ruokavammailuani tuohon pisteeseen asti?
Olen varma että pystyn siihen.
Ajatus siitä että joskus minäkin voin olla tuommoinen söpö ja pieni antaa ihan uskomattomasti voimia... Olen niin kyllästynyt tähän keskivertokroppaan. En yksinkertaisesti tunne sitä omakseni, vähän niin kuin jotkut kokee syntyneensä väärän sukupuolen ruumiiseen...
Omituista.