keskiviikko 1. syyskuuta 2010
Kuuntelen youtubesta japanilaista rockia.
Niin kuin silloin yläasteella
Hymyilen ohikiitävän hetken.
Muistelen niitä aikoja
silloin olin jollain tapaa...
ehjä?
Kokonainen?
Mikä nyt on muuttunut
mitä on pudonnut pois kelkasta?
R o h k e u s .
Aivan.
Piilotan itseni ongelmieni alle
hautaudun kohta elävältä
Käytän alkoholia, viiltelyä ja syömishäiriötä suojamuurinani
minua hävettää todellisuudessa näyttää heikkouteni
se miten paha olo minulla oikeasti on.
Tämä on vain fasadi
vain pieni murto-osa
ulkokuori
Toivokaa nyt, ystävät, koko sydämestänne
että ette koskaan tule näkemään miten paljon pahempi olo minulla on oikeasti.
Miten rikki ja eksyksissä olen
Voitte ehkä jo kuvitella
miten hajanainen on sen ihmisen omakuva
joka joutuu määrittelemään itsensä häiriökäyttäytymisen kautta.
Ainoa, joka pitää minut enää kasassa, on sairauteni.
Minusta on tullut
Epävakaa persoonallisuushäiriö.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kävijälaskuri
0 kommenttia: