Blog Archive
-
▼
2010
(658)
- ► joulukuuta (2)
- ► marraskuuta (8)
-
▼
syyskuuta
(46)
- Dear daddy...
- Paino pysynyt jo monta päivää 71 kilossa, kai se s...
- Ikävä. Arvatkaa vittu ketä. Pari postsecret-lapp...
- Jotenkin tosi kykenemätön olo. En jaksa siivota, ...
- Okei, perus tilanteenkartoitusposti taas vaihteek...
- Vittu vittu vittu. Miksi mä oon tällainen vammanen...
- Kaikilla meillä on oma todellisuutemme oma ajattel...
- Dissosiaatioksiko tätä virallisesti nimitettiin? T...
- Vittu en saa unta. Se vaan nyt menee niin että hal...
- Teksti eiliseltä toisesta blogistani. Copypastetan...
- No NYT mä olen tyytyväinen tohon ulkoasuun. Jestas...
- Äh, vitut, vaihdoin synkempään ja oldschoolimpaan,...
- Uusi ulkoasu, iski taas tommonen kawaiianimekausi ...
- Joo, tein TAAS tän Beckin masennustestin. Tän sama...
- Se on nyt hyvät naiset ja herrat sillä tavalla ett...
- Crystal Renn, plussakoon malli, on mun uusi idoli....
- Tällaisissa tunnelmissa tänään. <3
- Vituttaa koko syömisvamma niin saatanasti ettei m...
- Vihaan itseäni. Olen syönyt niin hevonvitunsaatan...
- Tämmöistä muuten pohdittiin viime torstaina taidet...
- Äiti, sä oot ihana. Älä pliis vihaa mua kun kerro...
- Mä en laihdu vaikka tekisin mitä. En vaan vittu l...
- Vitun hieno ilta med Jenna. Härrain klubi kokoont...
- Aikamoinen piirtämisputki päällä meikäläisellä. T...
- Piirsin taas perkele. :D
- Tein pari vanhahkoa piirustusta loppuun. Skanneri...
- Lueskelin taas juttuja dissosiaatiohäiriöistä ja p...
- Okei, pitkästä aikaa ajattelin kirjoittaa kunnon i...
- Jee, uusi ulkoasu! <3 Ihan vaan koska RAKASTAN syk...
- Puutostilatesti lol PROTEIINI Lihasmassan vähenem...
- Otin pitkästä aikaa nukkekuvia. Tinka on niin sie...
- Harmaita ajatuksiaviipyileviä partaterän kosketuk...
- Kävin kahvilla sosialisoimassa. Oli ihanan syksyi...
- Tiedossa rauhallinen koti-ilta Hannan ja parin si...
- Ihanan motivoitunut olo laihduttamisen suhteen. E...
- Indican biisi Noita sopii aika hyvin fiilikseen j...
- Tunnen kun ne katsovat mun seinillä on silmiä mil...
- http://nininseikkailut.blogspot.com/ Sarjisblogi...
- So stand in the rain Stand your ground Stand up w...
- Äiti kävi kylässä.Pani minut syömään liikaa, ja ...
- Ei otsikkoa
- Kuva lookbookkia varten. :3 http://lookbook.nu/loo...
- Stella: korkokengät Korkokengissään Yli sillan ku...
- Otan tavoitteeksi lukea tän blogin alusta loppuun,...
- Kuuntelen youtubesta japanilaista rockia.Niin kui...
- Voisin itkeä tulvan tuhanteen kaupunkiin *** Kuul...
- ► heinäkuuta (12)
- ► toukokuuta (55)
- ► huhtikuuta (103)
- ► maaliskuuta (156)
- ► helmikuuta (157)
- ► tammikuuta (69)
Sisällön tarjoaa Blogger.
perjantai 17. syyskuuta 2010
Tämmöistä muuten pohdittiin viime torstaina taideterapeutin kanssa...
Se on ulkopuolisuuden tunne, joka saa mulle aina sen pahimman olon aikaan.
Äiti ja isä on molemmat loppupeleissä hyvin "järkiperäisiä" ihmisiä. Loogisia. Aika viileitä tavallaan. Isä enemmän kuin äiti, mutta silti. Ja minä taas tällainen taiteilijasielu, kamalan tunteellinen. Aina on tuntunut, että vaikka vanhemmat rakastaa niin ne ei aina ihan ymmärrä.
Koulukiusaamisessa sama kaava toistui.
Olin erilainen kuin muut, ja siksi ulkopuolinen.
Valtterkaan ei hyväksynyt minua silloin sellaisena kuin olin, koska hän oli niin Looginen ihminen. Isolla L:llä. Säikähti tunteellisuuttani.
Tästä kun puhuimme, menin ihan sykkyrälle, pahemmin kuoreen kuin koskaan ennen terapian aikana, ja meinasin alkaa itkemään. Tulin yhtä aikaa todella vihaiseksi ja surulliseksi, raavin käsivarsiani hermostuneena niin että nahkaa lähti. Tuli pakottava tarve viiltää.
Tätä se on. Tunnen olevani pihlaja mäntymetsässä.
Ehkä huomaamattani minut saavat viiltelyhalun valtaan myös tilanteet, kun joku soittaa/soitan jollekin ja tämä kertoo olevansa jossain muualla jonkun muun kanssa, tekemässä jotain mistä en tajua mitään. Pitää ruveta tarkkailemaan.
Se on ulkopuolisuuden tunne, joka saa mulle aina sen pahimman olon aikaan.
Äiti ja isä on molemmat loppupeleissä hyvin "järkiperäisiä" ihmisiä. Loogisia. Aika viileitä tavallaan. Isä enemmän kuin äiti, mutta silti. Ja minä taas tällainen taiteilijasielu, kamalan tunteellinen. Aina on tuntunut, että vaikka vanhemmat rakastaa niin ne ei aina ihan ymmärrä.
Koulukiusaamisessa sama kaava toistui.
Olin erilainen kuin muut, ja siksi ulkopuolinen.
Valtterkaan ei hyväksynyt minua silloin sellaisena kuin olin, koska hän oli niin Looginen ihminen. Isolla L:llä. Säikähti tunteellisuuttani.
Tästä kun puhuimme, menin ihan sykkyrälle, pahemmin kuoreen kuin koskaan ennen terapian aikana, ja meinasin alkaa itkemään. Tulin yhtä aikaa todella vihaiseksi ja surulliseksi, raavin käsivarsiani hermostuneena niin että nahkaa lähti. Tuli pakottava tarve viiltää.
Tätä se on. Tunnen olevani pihlaja mäntymetsässä.
Ehkä huomaamattani minut saavat viiltelyhalun valtaan myös tilanteet, kun joku soittaa/soitan jollekin ja tämä kertoo olevansa jossain muualla jonkun muun kanssa, tekemässä jotain mistä en tajua mitään. Pitää ruveta tarkkailemaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

1 kommenttia:
Haa hei, käy järkeen! Ainakin sen Walteri, vai miten se menikään. :DD
Onneks oon yhtä tunteellinen kun sä! ^^ <3