Blood, spit and vomit

Ihan vitun hämärä olo. Ihan tosi, toisaalta kiva fiilis ja tälleen näin, mut toisaalta ihan vitun väsynyt ja kärttyinen. Voi olla ihan siitä että oon oikeesti nukkunut ihan päin vittua... Kai se siitä helpottaa kun saa kahvia nassuunsa ja päivän käyntiin kunnolla ja tajuaa ettei kello oo enää kolme aamuyöstä. Ajantaju heittää taas vaihteeks häränpyllyä.

No hyi mun kahvi oli ehtinyt jäähtyä.
Join kumminkin, pakko saada kofeiinia. :D
Vähän teki kyllä pahaa, kylmä kahvi on ihan saatanan pahaa jos siihen ei oo upotettu kilon verran sokeria. Oikeestaan kahvi ylipäätään on loppupeleissä aika pahaa. Tai en mä tiiä, ei nyt mitään sellasta pakkopullaa mutta ei kyllä mikään makuelämyskään. Se on vaan taas yksi hassu rutiini ja päivänpiristys että on jo tullut automaattiseksi.

Hassua muuten, mulla ei ole mitään sellaista isoa unelmaa. Mulla on mielettömästi pieniä kyllä, niin kuin sellaisia että haluan kaikkea maallista krääsää, lähteä irlantiin ja elellä onnellisena Pasin kanssa niin kauan kuin suinkin. Mutta mulla ei ole selkeää kuvaa mikä musta tulee isona, mulla ei ole aavistustakaan minne tää elämä mut heittää, en vaan uskalla enää unelmoida isoja.
Mut ei kai siinä mitään vikaa ole, se on vaan hassua.
Tyydyn nukkejen, taidetarvikkeiden ja tietokoneiden perään kuolaamiseen ja pikkuisiin unelmansirpaleisiin, toivonpilkahduksiin ja lempeisiin hymyihin. <3