Blood, spit and vomit

Okei. Sukulaiset beware.

Mä oon vaan niin vitun kyrsiintynyt noihin teennäisen auttavaisiin puhelinsoittoihin, lipeviin ihmisiin ja kaikkeen muuhun paskaan. Oon ihan liian kauan taas vittu sietänyt tota paskaa sanomatta mitään muuta kun joo kiitos ootte ihania.

Ihan kuin mä en tietäisi, että mä ja mun ongelmat oon vaan yksi mehevä juorunaihe niille. Jotain tekemistä. Jotain utelemista ja kyselemistä tylsillä eläkepäivillä. 

Jotenkin mä en jaksa uskoa että ketään kiinnostaa.

Koska kukaan ketä oikeasti kiinnostaisi ei vaan voisi olla noin saatanan palikka. Kun en vittu vastaa puhelimeen, silloin mä en vastaa, mua ei vittu kiinnosta. Ei se automaattisesti tarkota että oon nukkunut koko päivän kun oon niin vitun masentunut.

Ja sit nää vitun yhteiset "juhlapäivälliset" joita vihaan yli kaiken.

Siis ne on suoraan verrattavissa 1800-luvun saatanalliseen seurapiiripelleilyyn. Helvetinmoista juoruamista ja kulissien ylläpitämistä. Mua ei vittuakaan kiinnosta hymyillä siellä barbiena ja mussuttaa jotain lihottavaa safkaa kun oikeasti tekisi mieli huutaa kaikille että jumalauta, hankkikaa persoona. Hankkikaa elämä. Okei,  ihmiset on eläkkellä tylsistyneitä, mut vittu tehkää jotain muuta kuin urkkikaa mua ja mun hevonvitunperseen ongelmia ja selittäkö tekoviisaita "auttamisyrityksiä kokemuksen pohjalta" vaan koska ootte vanhempia. Koska vitustako noi mummit ja papat tietää miltä musta tuntuu. Jos ne sanoo että "kyllä sun pitäs jaksaa käydä ulkona ja syödä hyvin lässynlässynlää"... Ne ei vittu tajua. NE EI VITTU VAAN TAJUA. Siinä on se koko vitun ongelma että ei jaksa, ei kiinnosta, vituttaa.

Älkää tulko sanomaan että tiedätte miltä musta tuntuu jos ette tiedä.

Noi on noita yleispäteviä neuvoja jota ladellaan jokaiselle sukulaiselle ja ihmiselle jolla on paska päivä. Ja vittu PERSOONALLISUUDEN kanssa tappeleminen on vähän vittu eri luokkaa.

Anteeksi jos mä nyt vaikutan ihan vitun rasittavalta marttyyripaskiaiselta ja "yhyy kukaan ei tajua mun tuskaa"-ruikuttajalta mutta totta puhuen mua ei kiinnosta.

Jättäkää mut vittu rauhaan, älkää vittu rukoilko tai lässyttäkö hempeitä. Aattelette kuitenkin että vittu hullujenhuoneelle joutais suoraan.

"Voi kauheeta onks sulla jotain lääkkeitäkin! Eihän ne auta mitään!"

"Koita nyt jaksaa lähtee vaikka kävelylle!"

"Muistahan sit syödä hyvin!"

Anteeks kun tuli nyt tämmönen kauhee mäkätysposti mutta jotenkin mua alkoi aivan saatanasti vituttaa kun kaikki olettaa että tää on niin kuin joku flunssa ja oon viikon päästä taas koulussa. Mutta vittu se on PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ jota ei ihan vitun heti saa korjattua. Ja tuntuu että noi kaikki hoputtaa mua parantumaan ja olemaan täydellinen ja vaikka mitä ja se stressaa aivan saatanasti.