keskiviikko 21. huhtikuuta 2010
Kivaa kun näkee Hetusta pitkästä aikaa <3
Se on kyllä semmonen juttu ton koulun kanssa että vittuako mä tiedän mitä mä sen kanssa teen. Mulla on edelleen opiskelumotivaatio niin nollissa ettei mitään rajaa, jotenkin vaan tuntuu ettei vittu jaksa ollenkaan vaikka onkin ollut jopa ihan jees olo tässä jonkun aikaa. En tiiä, onko tää nyt sitten vaan ihan rehellistä laiskuutta vai oikeesti jotain piiloahdistusta. Oon alkanut kallistua jälkimmäiseen.
Mun kyky ottaa vastuuta ja tehdä päätöksiä on oikeasti laskenut ihan nolliin... Hassut pakkomielteet vaan lisääntyy ja lisääntyy, ja voi vittujen vittu oikeasti. Mä olen alkanut tosiaan välittää aivan liikaa siitä mitä muut ajattelee. Aivan vitusti liikaa. En mä tiedä mitä vittua tää on mutta musta tuntuu että mä muutun koko ajan, ihan johonkin omituiseen suuntaan.
Mua inhottaa jo välillä liikkua kaupungillakin, mua ällöttää ne kaikki vitun ilmaispaskan tuputtajat ja ahdistelevat spurgut, ihmiset jotka tuijottaa ja kaikki... hyi stn. Tuntemattomat ihmiset on alkaneet kiinnostaa mua ihan vitun liikaa.
Ei sillon mitään jos on joku muu messissä - okei, silloinkin, riippuu ihmisestä... Mut silti, yksin ollessa toi kärjistyy jo ihan naurettavaksi asti.
Mutta vielä enemmän kuin Helsinki mua ällöttää Espoo. Koska siellä mä tiedän että muutkin kiinnittää pakosti huomiota muhun kun olen lenkillä, koska siellä on nin vitun vähän porukkaa liikkeellä.. Ja sekin porukka on sitä samaa harmaata massaa, keski-ikäisiä tanttoja, lapsiperheitä, koiran ulkoiluttajia. Ei vittu mitään väriä koko paikassa, ei toivoakaan siitä että selviäisi ilman tuijotuksia lyhythihaisessa paidassa ja vähän itsensä näköisenä. Hyi helvetinperse oikeasti. Koulussa mua vaan ällöttää vaikuttaa joko liian terveeltä tai ihan vaan puhtaasti laiskalta. Mua vituttaa olla siellä, tuntuu kuin koko ajan pitäisi esittää olevansa terve ja sitten ei kuitenkaan jajajajaja aaaarrgh. Ihan tosi, vittu mä en jaksa. Vittu siellä ei ole yhtäkään ihmistä joka ei olisi nähnyt mun arpia, siellä ei ole yhtäkään ihmistä jonka katse ei tuntuisi aivan helvetin läpitunkevalta....
Voi paskanvitut mua väsyttää ja vituttaa taas. Ihan tosi, mä tiedän että mun pitäisi mennä kouluun mutta mä en HALUA. Mä en yksinkertaisesti KESTÄ. Vitut. Ihan tosi.... Vittu kun kaikki mitä muut ehdottaa ton suhteen kuulostaa niin vitun mahdottomalta, ja itse en osaa päättää suuntaan enkä toiseen niin kaikki tuntuu olevan ihan vitun lukossa ja mahdotonta.
Haluun vaan nukkua saatana. Kesälomaan asti mielellään, kiitos. Ja sitten taas seuraavan lukuvuoden yli. Ja sitä seuraavan. Totta puhuen voisin vaan vajota koomaan seuraavaksi viideksi vuodeksi.
En mä usko että tää tilanne muuttuu hereillä pysymällä yhtään sen enempää...
Oon nyt kyllä ihan vitun hyvän näkönen, tukka ja takki ja tatska = <3<3<3 Kurr.
Se on kyllä semmonen juttu ton koulun kanssa että vittuako mä tiedän mitä mä sen kanssa teen. Mulla on edelleen opiskelumotivaatio niin nollissa ettei mitään rajaa, jotenkin vaan tuntuu ettei vittu jaksa ollenkaan vaikka onkin ollut jopa ihan jees olo tässä jonkun aikaa. En tiiä, onko tää nyt sitten vaan ihan rehellistä laiskuutta vai oikeesti jotain piiloahdistusta. Oon alkanut kallistua jälkimmäiseen.
Mun kyky ottaa vastuuta ja tehdä päätöksiä on oikeasti laskenut ihan nolliin... Hassut pakkomielteet vaan lisääntyy ja lisääntyy, ja voi vittujen vittu oikeasti. Mä olen alkanut tosiaan välittää aivan liikaa siitä mitä muut ajattelee. Aivan vitusti liikaa. En mä tiedä mitä vittua tää on mutta musta tuntuu että mä muutun koko ajan, ihan johonkin omituiseen suuntaan.
Mua inhottaa jo välillä liikkua kaupungillakin, mua ällöttää ne kaikki vitun ilmaispaskan tuputtajat ja ahdistelevat spurgut, ihmiset jotka tuijottaa ja kaikki... hyi stn. Tuntemattomat ihmiset on alkaneet kiinnostaa mua ihan vitun liikaa.
Ei sillon mitään jos on joku muu messissä - okei, silloinkin, riippuu ihmisestä... Mut silti, yksin ollessa toi kärjistyy jo ihan naurettavaksi asti.
Mutta vielä enemmän kuin Helsinki mua ällöttää Espoo. Koska siellä mä tiedän että muutkin kiinnittää pakosti huomiota muhun kun olen lenkillä, koska siellä on nin vitun vähän porukkaa liikkeellä.. Ja sekin porukka on sitä samaa harmaata massaa, keski-ikäisiä tanttoja, lapsiperheitä, koiran ulkoiluttajia. Ei vittu mitään väriä koko paikassa, ei toivoakaan siitä että selviäisi ilman tuijotuksia lyhythihaisessa paidassa ja vähän itsensä näköisenä. Hyi helvetinperse oikeasti. Koulussa mua vaan ällöttää vaikuttaa joko liian terveeltä tai ihan vaan puhtaasti laiskalta. Mua vituttaa olla siellä, tuntuu kuin koko ajan pitäisi esittää olevansa terve ja sitten ei kuitenkaan jajajajaja aaaarrgh. Ihan tosi, vittu mä en jaksa. Vittu siellä ei ole yhtäkään ihmistä joka ei olisi nähnyt mun arpia, siellä ei ole yhtäkään ihmistä jonka katse ei tuntuisi aivan helvetin läpitunkevalta....
Voi paskanvitut mua väsyttää ja vituttaa taas. Ihan tosi, mä tiedän että mun pitäisi mennä kouluun mutta mä en HALUA. Mä en yksinkertaisesti KESTÄ. Vitut. Ihan tosi.... Vittu kun kaikki mitä muut ehdottaa ton suhteen kuulostaa niin vitun mahdottomalta, ja itse en osaa päättää suuntaan enkä toiseen niin kaikki tuntuu olevan ihan vitun lukossa ja mahdotonta.
Haluun vaan nukkua saatana. Kesälomaan asti mielellään, kiitos. Ja sitten taas seuraavan lukuvuoden yli. Ja sitä seuraavan. Totta puhuen voisin vaan vajota koomaan seuraavaksi viideksi vuodeksi.
En mä usko että tää tilanne muuttuu hereillä pysymällä yhtään sen enempää...
Oon nyt kyllä ihan vitun hyvän näkönen, tukka ja takki ja tatska = <3<3<3 Kurr.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kävijälaskuri
2 kommenttia:
Mm.
Niin, olis helpompaa jos elämä olis vaihteeks selkeää, eikä se ainainen taistelukenttä.
Stn.
Totta turiset perhana.
Olis se vitun helppoa kanssa tietää minkä puolesta tässä taistelee stn.