Blood, spit and vomit

Taas niin kuin joku vuosituhannen vammatus päällä.
Ihan oikeesti, toi koulu vituttaa niin vitun rankasti taas. Kaikki vituttaa ihan vitun rankasti. Iskältä ei herunut rahaa tupakkaan ja se kehtasi vittu valittaa siitä kun en käy koulussa. Vitun läskipää, ihan tosi, anteeksi saatana. Heta käy hesassa ehkä kerran vuodessa niin totta vitussa mä jään himaan kun se tulee. Ja mua ei vittu kiinnosta kuunnella enää YHTÄÄN valitusta koulusta, ja ei itse asiassa yhtään VITUN sanaa koko paskasta. Haluun vaan unohtaa ton ajattelemisen saatana. Ei vittu jaksa ajatella, pää on ihan vitun puhki.

Ja nyt mä taas vihaan itseäni ihan vitusti. Oon martyyrein ihminen jonka tunnen. "Yhyy en mä voi mennä kouluun ku oon leikkimasentunut..."
"Yhyhyy vittu mä oon läski"
"No nyyyyyyyyy, kaikkia kiinnostaa ihan liikaa ja kukaan ei kuitenkaan ymmärrä"
Vittu mikä idioottiläskipää. Vittu oikeasti. SAATANA.
Mä oon niin saatanan itsekeskeinen martyyripaska etten osaa välittää muista yhtään, en saatana osaa ajatella muuta kuin rahaa ja omaa elämääni, en vittu osaa olla aidosti empaattinen, mua ei vittu kiinnosta yhtään vittu mikään.

Vittu ja jos joku taas kehtaa nauraa siellä näytön edessä että taas sillä on vittu joka toinen sana.
Ei vittu mä en kestä nauramista. Jos mä jotain en tässä mielentilassa kestä niin vittu sitä että mulle nauretaan. Vittu mä oikeasti tapan ekan joka nauraa mulle. IHAN VITTU OIKEASTI.

Eikä tarvii valittaa mulle enää vittu yhtään enempää, tiedän että oon kusipää ja riittää että syytän jo itseäni kaikesta paskasta minkä oon sössinyt, ei tarvii muiden sukulaisten enää vänistä vittu yhtään mistään.