Blog Archive

Sisällön tarjoaa Blogger.
perjantai 26. maaliskuuta 2010

Beauty of all things


Äsken oli taas hetken joku maailman kauhein olo.
Sitten tuli Pasi, ja muistin että hei, nyt on perjantai, ei siihen kuole jos mä tänään syön. Jotain positiivista, tein kuitenkin valintoja kevyemmän safkan eteen: karkit vaihdoin sokerittomiin, pepsi oli maxia, salaattia hesepaskan sijaan ja vaikka mitä. ^^ Eli vikaan ei oikeestaan mennyt kuin se vitun pitsa ja, no, pieni sämpylä joka tuli salaatin mukana.

Kyllä mua edelleen ahdistaa jonkun verran. 
Tai silleen, tiedättekö, inspiroivasti ahdistaa.
Silleen että arvet ja avohaavat tuntuu uskomattoman kauniilta, tekisi vaan mieli tuijottaa seinää ja silitellä tätä runneltua käsivartta.

Hannelekin huomasi että oon kuulema laihtunut ihan vitusti, ja Paula yritti pakkosyöttää sipsejä ja sanoi laiheliiniksi. :D En mä noita osaa ottaa kuin kannustavina kohteliaisuuksina.

Mutta, kuten Pasi sanoi, laihtua ehtii huomennakin. Ei mulla ole mikään kiire mun unelmakroppaan, ei juuri nyt. Sitten kun olen todella, todella inspiroitunut niin pystyn kyllä kontrolloimaan itseni. Nyt kun en pysty, mun ei selvästi ole tarkoituskaan laihtua. ^_^

Lets just go with the flow.

Tänään tuli taas pari kertaa niitä hassuja pikku tunteita pitkin päivää. Niitä kun tuntee olevansa yhtä kaiken kanssa. Muiden ihmisten, puiden, taivaan pilvien ja sen tuulenpuuskan joka meinaa heittää pipon päästä...
Olen myös oppinut siirtämään fyysisen kivun hassuksi kihelmöinniksi hartiaseudulle, hemmetin mielenkiintoista sitä aina keksiikään puolivahingossa... Musta tuntuu että... alan jotenkin kypsyä näissä asioissa. En ole enää se sama "ihihii harry potter"-taikatyttö joka uskoi suunnilleen yksisarvisiinkin. Nyt olen se ihan oikeasti druidipolkuaan aloitteleva nuori nainen, joka alkaa hiljalleen laajemmin ja laajemmin ymmärtää että koko universumi on yksi iso ihme, että jokainen pieni lumihiutale ja hiirenkorva on pieni pala sitä kaunista luonnollista taikuutta joka ympäröi meitä joka päivä. Että kaikki on loppujen lopuksi sitä luonnon säännöllisyyttä, lakeja, omaa rataansa kulkevaa virtaa.

Joo, anteeksi syvällinen löpinä, nyt se tuli ulos mitä mun on pitänyt kirjoittaa jo viikon päivät.

0 kommenttia:

Kävijälaskuri



Ilmainen www-laskuri

About Me

Oma kuva
Skulljuice
The great minds think alike
Tarkastele profiilia

Lukijat