perjantai 19. maaliskuuta 2010
Worthless
Mä olen vähän pessimistinen. Toivotonkin.
En käsitä miten tää paha olo voisi koskaan lähteä.
En vaan osaa kuvitella olevani mitään muuta kuin tää uskomaton kasa sairauksia ja silkkaa paskaa ja pahaa energiaa.
Mä en vaan käsitä. Miten muka pystyisin siihen, miten muka joku voisi auttaa mua siinä?
Ei mulla ole voimia...
En mä tiedä onko mulla voimia enää yhtään mihinkään.
En jaksa edes kavuta parvelle nukkumaan
joten istun vaan tässä ja valitan blogiin kuinka paskaa mun elämä on vaikka se ei edes oikeasti ole.
"Kiittämätön sika!"
"Läski!"
"Ei kukaan tarvitse sua!"
"Riippakivi!"
"Siis jumalauta, taasko sä meinaat syödä, katso noita vatsamakkaroita!"
"Riippakivi!"
"Siis jumalauta, taasko sä meinaat syödä, katso noita vatsamakkaroita!"
"Voi vittu sä oot toivoton, et osaa ees viiltää... Ensi kerralla saat luvan rukoilla rohkeutta kaikilta jumalilta että saisit noi helvetin valtimot auki, ei kukaan sua ja sun pelleilyä jaksa."
Itsesyytöksiä.
Vihaa.
Turhautumusta.
Epätoivoa.
Tarve itkeä mutta en osaa.
Kyyneleet on vangittu sisään
en osaa
enkä halua
edes puhua.
Haluan vain kirjoittaa tässä niin kauas kunnes kuolen nälkään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kävijälaskuri
0 kommenttia: