Blood, spit and vomit

Siis oonko mä sairas vai mikä.
Nyt mulla sitten pyörii  päässä muiden ihmisten silpominen. Sidottuna ja avuttomana, joku saatanan kusipäärikollinen, täysin mun veitsen alla, kiemurtelemassa ja anomassa armoa täysin turhaan. Mmmh...
Mä en tiedä onko tää nyt ihan tervettä mutta jotenkin mä näen kivussa jotain äärettömän... seksuaalista ja pyhää. Olen masokisti ihan joka vitun mielessä, sadistikin oman pääni sisällä. Joskus mä nautin vittuilla ihmisille, pompottaa niitä ihan miten sattuu ihan oikeastikin. Mutta aika huomattavasti harvemmin kuin mitä mä vittuilen, pompotan ja silvon itseäni. :D
Mutta siis. Ihan tosi, mä en usko että mua saa lopettamaan viiltelyä kokonaan vaikka mä miten parantuisin kaiken maailman mielenterveyden oikuista, koska mä näen siinä kivussa ja veressä niin paljon muutakin kuin pakotien pahalta ololta.

Joku tossa ajatuksessa vaan kiehtoo mua ihan mielettömästi.
Itsestäänselvyys lienee että en tule toteuttamaan ellei joku anna mulle lupaa siihen. :DDD

Siis mun pää on taas niin sivuraiteilla normaalista ettei mitään rajaa. Mutta joo, toiset fantasioi seksikkäästä blondihaaremista, toiset uudesta autosta... Miksi mä en saisi ajatella näitä asioita? Mä olen taiteilija. Ei kukaan mun ajatuksia voi hallita.
Tai no, en olisi siitä enää niin varma kun olen taas tajunnut tuon Neiti Muun, mutta... Nojoo, oli miten oli.
Ajattelen mitä ajattelen.

Ja siis, mulla on edelleen aivan vitun hyvä olo. Älkää ihan tosi tulko mulle huutamaan näistä teksteistä tai vänisemään että voi voi voi kun kivusta nauttiminen on epätervettä. Jos vaikka lukisitte ensin wikipedia-artikkelin sadomasokismista ennen kuin tuutte ryppyilemään. :D Ja musta tässä ei ihan oikeasti ole mitään sen kummempaa kuin siinäkään että olen bi-seksuaali. o.O''