tiistai 30. maaliskuuta 2010
Visions
Kuoleman heijastuksia ikkunassa
pehmeitä varjoja
luita
pimeys, kuin pehmeintä samettia
Viileä lämpö.
***
Voitteko uskoa että mulla on hyvä olo mutta en osaa lopettaa kuolemasta ja itsemurhasta fantasioimista? Ihan tosi, siinä, näissä ajatuksissa, on vaan jotain niin pehmeää ja kaunista etten osaa sanoin kuvata sitä... Tyyneyttä...
Joskushan sitä sanotaan että masentuneen ihmisen olo helpottaa kun itsemurhapäätös on tehty.
Mä en ole sellaista tehnyt, en ainakaan tietoisesti.
Tai siis.
Meinaan että onhan siinä 50-50-mahdollisuus että mä kuolen oman käden kautta ennemmin tai myöhemmin, mutta ei mulla siihen mitään kiirettä ole. Ei ainakaan vielä, ei tällä hetkellä. Koska on tulossa kaunis kesä, on kauniita ihmisiä, minä tulen olemaan tänä kesänä yksi heistä ja olen varma siitä.
<3
***
Seireenien pehmeä kutsu
houkutteleva
ohjaa minua suoraan karikkoon
Mutta
Minulla on voimaa vastustaa sitä
minulla on täällä niin paljon parempi
kuin yhdenkään seireenin kanssa.
***
Mä en nyt osaa sanoa kuuluisiko teidän häiriintyä vai helpottua tästä tekstistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kävijälaskuri
0 kommenttia: