Blood, spit and vomit

Mä en rehellisesti sanottuna tiedä miten selviän hengissä ensi kuukauden. Koulun ja työharjottelun ja kaikki. Meen sinne nyt sit kuitenkin... :/ Ehkä. Kai. Jos tää nyt ei tästä enää pahene. Koska jos menee yhtään pahemmaksi tää depis niin mä olen tikattavana ja suolihuuhtelussa alta aikayksikön. Tekisi jo nyt mieli  olla.

Tänään on ollut hyvä päivä sinänsä, olen ollut ihan pirteä ja kaikkea mutta silti on kamalan itsetuhoinen olo. En ihan oikeasti tajua. Haluaisin vaan vetää vintin pimeäksi lääkkeillä ja viinalla ja silpoa taas itseni tuhannen päreiksi.
...Ja tässä kunnossa pitäisi lähteä kouluun ja työharjoitteluun.
Edellyttää ihmeparantumista kyllä jos multa kysytään.

Tekohymyily on helppoa, ei siinä mitään.. Mutta odotan kauhulla niitä iltoja työpäivän jälkeen. Ja niitä hetkiä kun teen jotain väärin ja syytän itseäni niin pahasti että on pakko mennä vessaan viiltämään. Ei olisi ensimmäinen kerta, koulussa muutamaan otteeseen tullut jo mokoma kohtaus... Nää mun viillot syvenee kerta kerralta, ja jos nyt ihan tosi tarttuisin terään, se varmaan töröttäisi jossain jänteessä kiinni hyvin pian...

Pahoittelen taas paskaa ja pessimististä tekstiä. Mutta minkäs teet kun on paska ja pessimistinen olo.