Blood, spit and vomit

Äsh. Pitäs jaksaa mennä suihkuun ja sitten terapiaan ja lässynlässynlää vaikka mitä. Oikeesti haluaisin vaan istua tässä kirjottamassa ja thinspoa hamstraamassa koko päivän. Mahdollisimman kaukana jääkaapeista ja ruokakaupoista...

Vituttaa kun joskus tuntuu että ihmisen kelpoisuus määritellään sillä miten paljon tämä jaksaa juosta ympäriinsä ja sählätä ja touhuta. Jotkut paikallaan kököttävät luuserit kuten minä voi olla vaikka miten vitunmoisia ajattelijoita ja maailmanparantajia. Se vaan vie niin pirusti energiaa ettei jaksa aina vipeltää jossain punttiksella ja kavereiden kanssa kaupungilla ja jossain virallisissa toimissa... tai joskus ei edes suorittaa ihan normaalirutiinejakaan, kuten suihkussa- ja vessassakäyntiä, syömistä, hammaspesua... No se syöminen kyllä multa onnistuu valitettavan hyvin.

En mä tiiä, kai mut nyt sitten voi virallisesti luokitella masentuneeksi taiteilijaksi kun en saa mitään muuta aikaan kun jotain tekoluovaa paskaa. Istun tässä, tasan tarkkaan tässä, päivät pitkät kirjoittamassa tai piirtämässä tai jotain muuta yhteiskunnalle hyödytöntä. En käy töissä, en edes kamalasti koulussa. Kulutan vaan muiden vaivalla tehdasvalmistamia paristoja ja pakastevihanneksia. Vettäkin silloin kun jaksan käydä vessassa ja suihkussa, sähköstä nyt puhumattakaan. Joskus sitä vaan tällä tavalla tajuaa olevansa jumalaton taakka.