Blood, spit and vomit

Ympärillä vain laihoja, kauniita ihmisiä.
Pikkuisia reisiä
litteitä masuja
keijunkepeitä vartaloita
luut kuin lasia

Ja minä olen tällainen. Tällainen läskimursu. Tällainen joka olen aina ollut. Ihan kuin sillä olisi väliä olenko nyt pienempi kuin yläasteella, en ole tarpeeksi pieni. Tämä ei riitä. Ei vaan riitä. Vittu kun laihtuminen on niin paljon vaikeampaa kuin viiltäminen. Siinä kestää. Kuukausikaupalla kärsimystä ja innostusta. Voimattomuutta. Jaksamattomuutta. Vitutusta. Pieniä ilon pilkahduksia.
Mä en ole koskaan ollut kärsivällinen ihminen.
Siksi mä vielä olen näin valtava.
Saatanan saatana.